Suomalainen kiipeilyopas, Saku Korosuo

KIIPEILY JA KÄYTTÄYTYMINEN ULKOKALLIOILLA

Sporttikiipeilyä Falkbergetillä, kuva Adrian Pollard.

Sporttikiipeilyä Falkbergetillä, kuva Adrian Pollard.

Yksi kiipeilyn hienoimpia puolia on viettää aikaa luonnossa ystävien kanssa. Monet kalliot ovat metsän keskellä, ja luonnossa liikkuminen on olennainen osa kiipeilyä. Luonnossa pitää kuitenkin osata käyttäytyä. Kallion juurella ei välttämättä saa telttailla. Mikäli kallio sijaitsee lähellä asutusta, on entistäkin tärkeämpää, etteivät kiipeilijät aiheuta häiriötä asukkaille ja maanomistajille.

Viime vuosina kiipeilyn harrastajamäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, ja samaan aikaan access-ongelmat kallioilla ovat lisääntyneet. Suuret kävijämäärät näkyvät myös kallioilla: tienvarret täyttyvät autoista, kallionmuotoihin kerääntyy mankkaa, kallioiden juurella oleva kasvillisuus tallaantuu, polut kasvavat isommiksi ja kallioiden päällä kasvavat puut kuluvat laskeutumisen takia. Suurempi ongelma on kuitenkin huono käytös. Uudet harrastajat eivät välttämättä edes tiedä, tai eivät välitä, mitä kallioilla saa tehdä ja mitä ei. Autojen parkkeeraaminen kiellettyyn paikkaan on yleisin syy kiipeilykieltoihin.

Jokamiehenoikeuden perusteella yksittäinen kiipeilijä saa liikkua luonnossa, mikä tarkoittaa tietysti myös kallioita. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Esimerkiksi reitin puhdistaminen ja pulttaaminen vaatii aina luvan. Uuden kallion avaaminen ja julkistaminen tarkoittaa sitä, että paikasta tulee käytännössä julkinen urheilupaikka, mikä taas ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin. Myöskään teiden ja peltojen tukkiminen, yksityisalueelle pysäköiminen, asutuksen lähellä liikkuminen, viljelysten päällä käveleminen, tulen teko, roskaaminen tai metelöinti eivät kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin. Vessa-asiat tulisi hoitaa mahdollisimman kaukana kalliosta, eikä missään nimessä kenenkään tontilla. Paperit ja jätökset on syytä kaivaa maahan.

Älä roskaa, älä melua, älä jätä jälkiä. Kaiken minkä jaksat kantaa kalliolle, jaksat varmasti kantaa myös sieltä pois. Käytä kimppakyytejä aina kun mahdollista. Seuraa kallioita koskevia tiedotteita esimerkiksi Suomen Kiipeilyliiton sivuilta (climbing.fi). Jokamiehenoikeuksiin sisältyy myös vastuuta.

Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään kiipeilykalliota kiipeilykiellon takia. Tervehtiminen, kohtelias käytös sekä muiden huomioon ottaminen kuuluvat toki yleissivistykseen, mutta auttavat myös säilyttämään kalliot kiipeilykäytössä. Jos huomaat kalliolla epäasiallista käytöstä, huomauta siitä.

Artikkeli on osa seitsemänosaista artikkelisarjaa, osa 1/7.

Yläbannerin kuva Anu Korosuo.


Artikkeli on ote Saku Korosuon kirjoittamasta ja Aula & Co:n julkaisemasta kirjasta Suomalainen kiipeilyopas, “1. Esittely - Kiipeily ja käyttäytyminen ulkokallioilla” s.16-17. Kirja on kattava teos jokaiselle kiipeilijälle vasta-alkajasta harrastajaan oli sitten tavoitteena oppia uusia solmuja, turvallista toimintaa kallioilla tai vaikka bigwall-kiipeilytekniikoita. Osta omasi Holvi-nettikaupasta!

Saku on pitkän linjan kiipeilijä, RCI/UIAA-tason kalliokiipeilykouluttaja ja IRATA-köysiteknikko. Saku on kolunnut kallioita ja vuoria ympäri maailman kohta 20 vuotta, joten omaa osaamista löytyisi useammankin kirjan verran. Voit tunnistaa Sakun myös Kiipeily-lehden takasivun pakinoista “Sakun palat”, joissa herra kuvaa kiipeilyskeneä hyvinkin monenlaisilta kanteilta. Käy myös tutustumassa Sakun sivuihin korosuo.com. Jo pelkästään kuvagalleria on visiitin arvoinen.